Sangen tavanomaisena sunnuntaipäivänä poikani tuli luokseni hämmentyneenä ja hieman häpeissään. Kysyin pojalta, mitä oli tapahtunut. Hän ei saanut sanaa suustaan vaan takelteli ja punastui.
-Voit puhua isällesi mistä tahansa, tiedäthän sen.
-Tiedän, poika vastasi.
Hetken empimisen jälkeen hän pyysi minut vessaan hänen kanssaan. Arvasin jo, mitä oli tapahtunut, mutta halusin pojan itse kertovan. Menimme vessaan ja painoin katkaisijaa. Vessan lamppu välähti päälle.
-Isä, isä, poika toisteli, isä mikä tämän on? Poika kysyi ja osoitti yksinäistä karvaa.
Naurahdin pojalleni. Muistin kuinka olin itse teini-iässä pohtinut samaa.
-Se on sinun ensimmäinen viiksikarva. Sinusta on tulossa mies. Huomaatko, isälläkin on viikset.
Poikani hymyili.